Wilma ja Helmi kävivät aamulla sydänkuunteluissa ja molemilla kaikki kunnossa. Tältä osin voidaan nyt huokaista helpotuksesta ja jäämme odottelemaan seuraavaa tapahtumaa  Liikaa ei passaa paljastella, hieman jännitystä elämään.

Wilmalla on torstaina 3-vuotissynttärit, täytynee neitosta kakulla muistaa.

Olemme lenkkeilleet pikkuneitosten kanssa joka päivä ahkeraan, kun Jooseppia ollaan vaunuteltu päiväunille. Isompia en hirviä mukaan ottaa, Eemeli menee Wilman kanssa kylläkin mutta kaikkia 5 en uskalla edes kuvitella ottavani kerralla mukaan. Peppi saa laukata hirveän intonsa lähipellolla pallon kanssa ja Eemelille nyt riittää vähempikin ulkoilu :) Onkohan herrasta tullut vanha vai pitääkö minua ja Jooseppia vahtia joka hetki, kun vanhus ei raski meitä jättää hetkeksikään yksin, ylöskin pitää laahustaa pikkumiehen syödessä ja mielellään maata matolla tai tuijottaa sänkyä sen näköisenä et jos tonne vaikka hyppäisi.

Edellisessä kirjoituksessa en muistanutkaan kiitellä ihania cavaihmisiä, jotka jaksavat meidän cavatapaamisiin aina parin viikon välein saapua. Aina ei tietysti kaikki mukaan pääse, mutta välillä meitä on ollut paljonkin paikalla koiria ulkoiluttamassa. Seuraava tapaaminen on 30.9. ja klo 18. Nyt iltojen pikku hiljaa pimetessä pitänee miettiä taas uusi kokoontumispaikka, mutta tapaamisia mielellään jatkettaisiin! Meillä ainakin neitoset tykkää oman rotuisten kanssa touhottaa ja illalla ollaan sitten aikas väsyneitä, mikä on vaan hyvä.

Mutta nyt imuroimaan, kun pikkumies nukkuu! Uusia kuulumisia taasen, kun on jotain kerrottavaa