Kisoista kotiuduttu onnellisena ja väsyneenä! Tavattiin Ace-poika, joka kovasti oli kasvanut ja komistunut. Kiitos Marika, Jarmo ja pojat, kun meitä katsomaan tulitte kera Acen. Isännyys saa luvan kertoilla kisoista ihan itse, joten agility-puolelta niistä voi lueskella. Sen voin paljastaa, että Iita yllätti meidät ihan täysin ekassa startissa ja toinen startti tuotti sitten huolta ja murhetta, joka toivottavasti saadaan pian pois päiväjärjestyksestä. Eli toinen startti piti Timon keskeyttää, kun Iita alkoi ontua vasenta takastaan ja siitä pitäisi nyt saada selvyys, että mikä jalkaa vaivaa. Samalla voidaankin leikkauttaa anaalirauhaset pois, jotka nekin vaivaavat aika ajoin neidin elämää. Mutta emännyyskin on tyytyväinen päivään, naamakin on kuin tomaatti, kun paistoihan se aurinkokin kisoissa, vaikka olikin ajoittain jopa kylmä kisoja seurata. Wilma oli Iitalla seuraneitinä kisoissa mukana ja olihan siinä Wilmallekin ihmettelemistä, kun isäntä pyöri ja kokeili parhaita kikkojaan ennen radalle menoa. Mahtoi neiti ajatella et nyt se tuo ukko sekosi lopullisesti..

Helmi-neitonen vietti päivän yksinään. Luu, jonka aamupäivällä lähtiessä sille annoin, oli koskemattomana lattialla ja kaikki paikat ihan kunnossa! Mahtanut neiti vaan koisia koko päivän onnessaan, kun sai olla ihan yksin.